Aiemmin Massey on julkaissut Japaniin sijoittuvaa Rei Shimura -dekkarisarjaa.
Lukupiirissämme päätimme valita kesäkuun kevyeksi lukemiseksi Perveen Mistry -sarjasta itse kunkin haluaman teoksen, ja minun käteeni kirjaston hyllystä osui Bombayn prinssi.
Kirjassa eletään 1920-lukua ja Britannian siirtomaavallan aikaa. Intiassa kuohuu - niin kuin niin monta kertaa sen historiassa. Gandhi on kehottanut kansaa lakkoihin ja väkivallattomaan vastarintaan itsenäisyyden ja kansalaisoikeuksien saamiseksi, mutta vastarinta muuttuu ryöstelyksi ja väkivallaksi.
Bombayssa valmistellaan prinssi Edvardin Intian-vierailua ja myös opiskelijat joutuvat omantunnon kysymysten eteen. Osallistuako juhlallisuuksiin, boikotoidako juhlia vai ryhtyäkö peräti mielenilmauksiin.
Perveen Mistry, jota luonnehditaan kaupungin ensimmäiseksi lakinaiseksi, ajautuu opettajaystävänsä kanssa yliopiston alueelle ja juhlakulkueen katsomoon. Perveenillä ei tunnu olevan selvää kantaa itsenäisyysliikkeen pyrkimyksiin tai hän ei halua ainakaan ilmaista sitä, mutta hänen kerrotaan käyneen aiemmin kuuntelemassa Gandhin puheita.
Kerrotaan, että Gandhilta kysyttiin kerran, mitä hän ajatteli läntisestä sivistyksestä. ”Minusta se olisi hyvä ajatus”, Gandhi vastasi.
Lähtötilanne on siis mitä kiinnostavin varsinkin Intiasta ja sen historiasta kiinnostuneelle lukijalle. Odotukset eivät kuitenkaan täyty. Kerronta on laahaavaa, juonenkuljetus jää ponnettomaksi ja henkilökuvaus pinnalliseksi. Myös Perveenin sisäinen maailma ja mielenliikkeet jäävät hämäriksi.
Dekkarin lajityyppiin kuuluva pakollinen murha tapahtuu yliopiston puutarhassa. Syyllisen Perveen sitten selvittää, vaikkei asian tutkiminen kuulukaan hänen työhönsä.
Kirjassa kehitellään myös alkavaa romanssia, josta saamme varmaankin kuulla lisää sarjan seuraavissa osissa.
Kiinnostava ratkaisu kirjailijalta on, että Perveenin perhe on kuvattu parseihin eli Intian zarathustralaisiin kuuluvaksi. Heitä ei ole eikä ollut 1920-luvullakaan kovin paljon koko Intiassa. En löytänyt ainakaan kirjailijan verkkosivulta vastausta, tunteeko hän parsikulttuuria sukutaustansa takia vai miksi hän on valinnut kohteekseen parsiperheen.
Perveenin perhe asuu vauraalla parsien asuinalueella, ja he joutuvat varomaan kaupungilla liikkumista mellakoiden aikaan, koska parseja pidetään liian brittimyönteisinä. Parseille on ominaista naisten ja miesten tasa-arvoisuus ja koulutuksen arvostaminen, mikä selittää Perveenin mahdollisuuksia opintoihin ja työskentelyyn naisten asemaa rajoittavassa yhteiskunnassa.
Hartauden harjoittamispaikkoja ovat ikuista tulta vaalivat tulitemppelit, ja parsiperinteen mukaan Bombayn prinssissäkin vainaja eli murhattu opiskelijatyttö jätetään ns. hiljaisuuden torniin korppikotkien syötäväksi.
Kirjan henkilögalleria on keskiluokkainen: yrittäjiä, opettajia ja lehtimiehiä. Lisänä ovat Perveenin perheen muslimipalvelijat, jotka ovat henkeen ja vereen solidaarisia perheelleen. Ikäviä ihmisiä ovat monet kaupungin poliisit ja virkamiehet, jotka hätistelevät Perveeniä pois kyselemästä ja sekaantumasta asioihin.
Perveen kiinnittää jatkuvasti huomiota lännestä tulleiden ihmisten kasvoihin ja vaatetukseen ja tuntee hienoista paheksuntaa, jos he ovat polttaneet varomattomasti kasvonsa kuumassa auringossa eivätkä ole myöskään osanneet sopeuttaa vaatetustaan Intian oloihin.
Kiinnostavinta antia kirjassa ovat yhteiskunnallisen liikehdinnän kuvauksen lisäksi monet tapakulttuurin yksityiskohdat. Saamme esimerkiksi tietää, että parsivainajaan saa koskea vain toinen parsi. Kirja kertoo myös, minkälaista ruokaa on sopivaa syödä vainajan suremisen ensimmäisen vaiheen loputtua. Kirja herättikin halun etsiä lisää tietoa parseista.
Perheelle ei saa aiheuttaa häpeää
Perveenin vanhemmat kuvataan varsin vapaamielisiksi ja suvaitsevaisiksi, ja Perveenillä on hyvin läheinen suhde heihin jo siksikin, että hän työskentelee yhdessä isänsä kanssa.
Kesken kerronnan paljastetaan kuitenkin, että Perveen on ollut aiemmin naimisissa vastoin vanhempiensa tahtoa ja hän on nopeasti myös eronnut. Siksi hänen pitää käyttäytyä erityisen varovaisesti, koska hän on aiheuttanut jo kaksi skandaalia. Koko ajan pitää miettiä myös perheen liiketoimien menestymistä. Uskonto tulee perheen elämässä esille hyvin vähän.
Vähiten kiinnostavaa kirjassa on murhaajan etsintä ja eri epäiltyjen pinnallinen läpikäynti. Syyllisen persoonallisuutta tai motiiveja ei myöskään paljonkaan valaista. Tilanne, jossa Perveen paljastaa syyllisen, on kuvattu jopa nolostuttavan kömpelösti. Tulee mieleen, että kirjailija on vain halunnut saada kirjan nopeasti loppuun eikä ole jaksanut miettiä parempaa ratkaisua.
Dekkarit ovat minulle kaiken kaikkiaan kovin vieras laji, mutta kirjailija on arvostettu ja monin palkinnoin palkittu, joten voi tietysti olla, että olisin saattanut innostua enemmän jostain toisesta hänen teoksestaan.
Kattilaan pannaan saman verran vettä ja maitoa.
Lisätään muutama lusikallinen Assam-teetä, kaksi viipaletta inkivääriä ja kourallinen tuoretta sitruunaruohoa ja minttua. Kun neste alkaa poreilla, lisätään sokeria. Kiehutetaan seosta viisi minuuttia.
Kuuluisia parseja Wikipedian mukaan ovat mm.
Freddie Mercury ja Zubin Mehta.