Pääministeri Sánchez ilmoitti televisiossa, että hätätilaa jatketaan kahdella viikolla 11. huhtikuuta asti. Tartuntaluvut kasvoivat yhä ja maa tarvitsi lisäaikaa väliaikaisten sairaansijojen pystyttämiseen ja laitteiden hankintaan.
Sitä paitsi iso joukko terveydenhoidon henkilöstöä oli myös sairastunut. Päätös hätätilan jatkamisesta vaati kuitenkin vielä parlamentin vahvistuksen.
Ulkoilin taas yläparvekkeella ja vastapäisen talon rouva samaan aikaan omalla parvekkeellaan. Katsoimme hetken toisiamme ja huomasimme olevamme tuttuja parin vuoden takaa yhteiseltä retkeltä.
Maanantai 23.3.
Ravintolan ruoka-annosten toimitus onnistui tällä kertaa, joten herkuttelimme kaalilaatikolla ja savulohella. Jouduimme silti käymään sekä kaupassa että apteekissa.
Hätätilaa korostamaan sääkin muuttui ikävän viileäksi ja sateiseksi.
Tiistai 24.3.
Espanjan tartuntaluvut kasvoivat huolestuttavasti. Tartunnan saaneita oli melkein 40 000 ja kuolleita 2 800.
Pahin tilanne oli Madridissa, jossa oli perustettu väliaikaissairaaloita messuhalliin ja hotelleihin, ja ruumiita jouduttiin säilömään jäähalliin. Vanhustentaloissa kuolleisuus oli suurta.
Kävin jonottamassa apteekissa ja matkalla huomasin, että pankkiautomaatin syvennyksessä majaileva Gertrud istui siellä edelleen matkalaukkujensa päällä. Fuengirolan asunnottomille oli järjestetty väliaikaissuoja urheiluhalliin, mutta häntä ei ehkä saa sellaiseen paikkaan.
Keskiviikko 25.3.
Espanjan varapääministeri Carmen Calvo oli saanut koronatartunnan ja joutunut sairaalaan. Neljä potilasta oli sen sijaan karannut sairaalasta ja viety poliisivoimin takaisin.
Ulkonaliikkumiskiellon rikkojia oli edelleenkin sakotettu. Poliisi oli pysäyttänyt esimerkiksi Granadassa hiihtämään yrittäneen miehen, Umbrian kylässä kaljaostoksille lähteneet kaverukset (oluthan ei ole välttämättömyystarvike!) ja A Coruñassa koiraansa vuokralle ulkoilutustarkoituksessa tarjoavan kelmin.
Mieltäni piristi, kun huomasin, että Andalucia-tv:ssä näytettiin päivittäin vanhoja ruotsalaisia Peppi Pitkätossu -filmejä. Espanjaksi dubattuna tosin.
Torstai 26.3.
Suomen viranomaisille oli tullut yllätyksenä, että kotimaahan oli tupsahtanut 200 000 suomalaista ulkomailta. Eikö siis arvattu, että ulkomailla oleskelevat suomalaiset noudattavat hallituksen kutsua palata kotimaahan? Mitään karanteeniohjeita palaajien varalle ei ollut järjestetty lentokentille tai satamiin.
Espanjan tilaamien koronatestien kanssa oli tapahtunut moka, kun ne eivät ilmeisesti olleetkaan sellaisia kuin piti. Myönteinen uutinen sen sijaan oli, että kuolleiden määrä oli vuorokauden aikana hieman pienentynyt. Madridin sairaaloiden henkilökunta tuntui silti olevan epätoivoista ja jaksamisensa äärirajoilla.
Fuengirolan kaupunki lupasi huojennuksia ja tukea pandemiasta kärsiville pienyrityksille, liikkeen-harjoittajille ja köyhille perheille.
Oli lämmintä ja aurinkoista, joten saatoimme istua lukemassa yläparvekkeella, minä Sofi Oksasta, Matti kirjaa kvanteista. Oli ulkonaliikkumiskiellon 12. päivä.
Suomessa oli päätetty laittaa Uudenmaan rajat kiinni, jotta mökkiläiset eivät kulkisi maakuntiin muita tartuttamaan ja pienten paikkakuntien terveydenhuoltoa kuormittamaan.
Presidentti Trump oli väläytellyt USA:ssa, että sikäläisiä liikkumisrajoituksia saisi jo kohta supistaa, jotta ihmiset saataisiin töihin ja talous nousuun. EU-johtajat puolestaan kokoontuivat pohtimaan toimia Eurooppaa kohtaavan ennätyslaman lieventämiseksi. Yhteistä päätöstä ei tuntunut löytyvän.
Ravintola Kukko toi meille erinomaiset annokset kermaista lohikeittoa. Päivän ruokalistan miettiminen alkoi saada rutiineissamme tärkeän osan.