Kiinnostuksen kohteita oli monenlaisia ja jokainen oli sitä mieltä, että lukeminen on tärkeää. Kukaan ei sanonut, ettei lukisi mitään. Keskustelu osoitti, että lukemisesta puhuminenkin on innostavaa.
Kirjojen ostaminen ja lukeminen ovat kuitenkin yleisesti ottaen vähentyneet. Netin houkutukset ovat vieneet aikaa lukemiselta eivätkä edes kirjahyllyt ole enää sisustussuunnittelijoiden mielestä kotien välttämättömiä kalusteita.
Lukeminen on kuitenkin kannatettavaa puuhaa ja mielestäni on sääli, jos jotkut jättävät tämän nautinnollisen harrastuksen. Kirja on aina hyvä kaveri ja takaa sen, ettei joudu pitkästymään tyhjinäkään hetkinä.
Kirjoista saa tietysti tietoa, viihdykettä ja elämyksiä, mutta lisäksi lukeminen on varsinaista empatiakoulua. Kirjoja lukemalla saa tietää, miten muut ajattelevat ja tuntevat, ja se lisää ymmärrystämme muita ihmisiä kohtaan.
Lukeminen on samanlaista harjoitusta aivoillemme kuin shakki tai ristisanojen tekeminen. Tutkimusten mukaan aivojen verenkierto tehostuu ja lukemalla voimme hidastaa myös aivojemme rappeutumista. Lukemisen on todettu rentouttavan tehokkaammin kuin musiikin kuuntelun tai videopelien pelaamisen, ja siksi lukemisen jälkeen saa usein hyvät unet.
Lapsille kirjoista on rajattomasti hyötyä, koska lukeminen parantaa keskittysmis- ja havaintokykyä, lisää sanavarastoa sekä opettaa analyyttisyyttä, kriittisyyttä ja luetun ymmärtämistä. Ja opettaa erottamaan huuhaan asiatiedosta. Nämä taidot olisivat kyllä meille aikuisillekin tärkeitä näinä huhujen, juorujen ja perättömien uutisten aikoina.
(Teksti on julkaistu 20.1.2017 kolumnina Fuengirola.fi-lehdessä. Kuva Fuengirolan Pulgarcito-puistosta.)