Hilja Wallenberg
Hilja-mummu oli syntynyt Saarijärvellä 1896, ja nuorena hän asui ainakin Pietarsaaressa, Soinissa ja Sievissä. Nuori Hilja luki kirjoja ja harrasti näyttelemistä ja urheilua nuorisoseurassa.
Hilja kävi Kuortaneella opettajaseminaarin, josta valmistui 1915 ja toimi sen jälkeen vähän aikaa Sievin Kiiskilän koulussa opettajana ennen naimisiin menoaan.
Ilmari oli syntynyt Sievissä 1901. Naimisiin he menivät vuonna 1920, ja silloin syntyi myös ensimmäinen lapsi, Tapani, joka kuoli kuitenkin jo alle 3-vuotiaana.
Kuvassa Hilja koulun edessä oppilaidensa kanssa.
Hilja kävi Kuortaneella opettajaseminaarin, josta valmistui 1915 ja toimi sen jälkeen vähän aikaa Sievin Kiiskilän koulussa opettajana ennen naimisiin menoaan.
Ilmari oli syntynyt Sievissä 1901. Naimisiin he menivät vuonna 1920, ja silloin syntyi myös ensimmäinen lapsi, Tapani, joka kuoli kuitenkin jo alle 3-vuotiaana.
Kuvassa Hilja koulun edessä oppilaidensa kanssa.
Isä lähti Petsamoon
Hiljan isästä Emil Wallenbergistä kerrottiin jännittäviä tarinoita lapsuudessani. Emil oli Sievin suurin tilanomistaja, mutta oli menettänyt 1930-luvulla kaiken omaisuutensa veljensä lainan takaajana. Tästä kimmastuneena hän lähti Petsamoon poronhoitajaksi ja erakoksi.
Emil oli löytänyt pohjoisesta arvokkaita helmiä ja toi niitä tuliaisiksi Hiljalle Ylivieskassa käydessään. Hilja oli kuitenkin heittänyt helmet suuttuneena menemään, koska oli ollut katkera siitä, että isä oli jättänyt sillä tavalla perheensä.
Tammikuulta 1937 säilyneestä, Hiljalle osoitetusta kirjeestä voi kuitenkin päätellä, että ainakin jonkinlainen sopu oli syntynyt:
"Kiitoksia paljon Joulu lahjoistasi mistä osasit laittaa niin kaikki tarpeellisia kamppeita. Olen voinu aika hyvin elämääni nähen olen viimme kuun ollu joka päivä metässä pyhät ja aret aamulla pimiällä olen lähteny ja ilta pimiällä olen tullu. Mulla on poroni ja Märssärin Reetin porot hoijettavana. Reeti nuorempana on ajellu pykällyksissä eli erotuksissa. -- Reetin pitäs näinä päivinä kotiintua. Tämä syksy on ollut huono porojen kanssa kun ei lumi pysy. Jos sataa niin heti tulee suvi. Susijakin on ollu täällä kovasti viimme viikolla kävi 9 päine parvi meijän poroissa muttei saaneet yhtään poroa kunnei ollu paljon vetoporoja etteivät saaneet eteesä laukkaamaan."
"Eikö teillä olis joutilasta termospulloa minä tarvihteisin semmosen näin lyhyeen päivän aikana ei taho päivän reissulla joutaa tulija tekemään ja lumesta vettä sulaamaan. Kumminki haluttas saaha jotaki lämmintä pakkasessa. Paljon terveisiä teille kaikille ja onnellista vuojen jatkoa toivoo Isäsi. Muistappa pika aikan kirjottaa olishan se mukava saaha titää teijänki voinnista tänne yksinäisyyteen."
Emil oli löytänyt pohjoisesta arvokkaita helmiä ja toi niitä tuliaisiksi Hiljalle Ylivieskassa käydessään. Hilja oli kuitenkin heittänyt helmet suuttuneena menemään, koska oli ollut katkera siitä, että isä oli jättänyt sillä tavalla perheensä.
Tammikuulta 1937 säilyneestä, Hiljalle osoitetusta kirjeestä voi kuitenkin päätellä, että ainakin jonkinlainen sopu oli syntynyt:
"Kiitoksia paljon Joulu lahjoistasi mistä osasit laittaa niin kaikki tarpeellisia kamppeita. Olen voinu aika hyvin elämääni nähen olen viimme kuun ollu joka päivä metässä pyhät ja aret aamulla pimiällä olen lähteny ja ilta pimiällä olen tullu. Mulla on poroni ja Märssärin Reetin porot hoijettavana. Reeti nuorempana on ajellu pykällyksissä eli erotuksissa. -- Reetin pitäs näinä päivinä kotiintua. Tämä syksy on ollut huono porojen kanssa kun ei lumi pysy. Jos sataa niin heti tulee suvi. Susijakin on ollu täällä kovasti viimme viikolla kävi 9 päine parvi meijän poroissa muttei saaneet yhtään poroa kunnei ollu paljon vetoporoja etteivät saaneet eteesä laukkaamaan."
"Eikö teillä olis joutilasta termospulloa minä tarvihteisin semmosen näin lyhyeen päivän aikana ei taho päivän reissulla joutaa tulija tekemään ja lumesta vettä sulaamaan. Kumminki haluttas saaha jotaki lämmintä pakkasessa. Paljon terveisiä teille kaikille ja onnellista vuojen jatkoa toivoo Isäsi. Muistappa pika aikan kirjottaa olishan se mukava saaha titää teijänki voinnista tänne yksinäisyyteen."
Jaakko Wallenberg
Yksi Hiljan mahdollisista esi-isistä (sukulaisuutta ei ole varmennettu) oli härmäläinen lasimestari Jaakko Wallenberg, joka eli 1756 - 1798. Historianlähteet kertovat, että Jaakko perusti uskonnollisen lahkon, johon kuului kirkollisten menojen hylkääminen ja yhteisomaisuus.
Lahko järjesti seuroja, joissa mieltä kohotettiin viinalla, laululla ja piiritansseilla. Kaikki ei mennyt ihan yhteiskunnan normien mukaan ja Jaakko joutui Hämeenlinnan vankilaan, jossa kuoli.
Antti Tuuri on julkaissut vuonna 2004 Jaakon elämänvaiheisiin perustuvan romaanin Wallenberg.
Tässä kuvassa on kuitenkin joku Wallenberg myöhemmältä ajalta, Hiljan Johan-setä luultavasti.
Lahko järjesti seuroja, joissa mieltä kohotettiin viinalla, laululla ja piiritansseilla. Kaikki ei mennyt ihan yhteiskunnan normien mukaan ja Jaakko joutui Hämeenlinnan vankilaan, jossa kuoli.
Antti Tuuri on julkaissut vuonna 2004 Jaakon elämänvaiheisiin perustuvan romaanin Wallenberg.
Tässä kuvassa on kuitenkin joku Wallenberg myöhemmältä ajalta, Hiljan Johan-setä luultavasti.
Teksti: Marja-Leena Karjula